10 tapaa, joilla virtausmittarit auttavat veden ja jäteveden käsittelyssä

10 tapaa, joilla virtausmittarit auttavat veden ja jäteveden käsittelyssä

Veden ja liekonkäsittely järjestelmien turvallinen ja tehokas toiminta perustuu tarkkaan virtausparametrien hallintaan. Ydinseurantalaitteina virtausmittarit toimivat koko prosessiketjussa juomaveden lähteen keruusta loppujakeluun sekä jäteveden keruusta uudelleenkäyttöön/poistoon. Monipuolisen toimintonsa ansiosta ne tarjoavat keskeistä tukea käsittelyprosessille. Tässä artikkelissa tarkastellaan 10 keskeistä tapaa, joilla virtausmittarit edistävät veden ja jäteveden käsittelyä yhdistämällä näiden kahden järjestelmän ydinkuljetukset.

1. Viisi ydintapaa, joilla virtausmittarit auttavat juomaveden käsittelyssä

Juomaveden käsittelyn ydinmää on "turvallinen vedenlaatu ja vakaa sekä luotettava toimitus". Virtausmittarit osallistuvat koko prosessiin lähteensäätämisestä prosessin optimointiin ja loppujakeluun asti, varmistaen järjestelmän toiminnan laadun viidellä keskeisellä tavalla.

(1) Menetelmä 1: Ekologinen vesilähteen hallinta ylikulutuksen riskin välttämiseksi

1.1 Käyttötapauskenario

Asennetaan pääjuomaveden ottopumpun ulostuloon, jossa se valvoo raakaveden ottoastetta pintavesijokista, -järvestä tai syvävesikaivosta.

1.2 Tukiperiaate ja vaikutus

a. Ekologisen kantavuuden takaaminen : Raakaveden ottomäärien reaaliaikainen seuranta varmistaa, että vedenottoaste ei ylitä vesilähteen ekologisen kantavuuden kynnystasoa. Esimerkiksi maanalaisen veden ottamisessa on vältettävä liiallista vedenpinnan laskua, joka saattaa aiheuttaa maannousun, ja pintavesien ottamisen on noudatettava vesistöalueen vedenoton lupaehtoja, mikä suojaa vesivarojen ekologista tasapainoa lähteellä;

b. Tarjonnan ja kysynnän yhdenmukaisuuden varoitus : Vedenottovirtaus on yhteydessä seuraavaan puhdistuskapasiteettiin. Kun virtaus ylittää käsittelykapasiteetin, automaattinen varoitus annetaan estämään raakaveden kertymistä ja pilaantumista tai riittämätön virtaus, joka johtaa materiaalin puutteeseen myöhemmissä prosesseissa;

c. Nopea vian sijainnin määritys : Tarkkaillaan epänormaaleja virtausvaihteluita. Kun virtaus äkillisesti kasvaa (osoittaen suodattimen vaurioitumista tai pumpun kuorman poikkeavuutta) tai äkillisesti vähenee (osoittaen vedenoton tukkeutumista tai pumpun toimintahäiriötä), kytkentävaroitusjärjestelmä käynnistää tutkinnan, jotta vian vaikutusalue voidaan saada mahdollisimman pieneksi;

1.3 Keskeiset tukea tarjoavat vaatimukset

Virtausmittari on sovitettava raakaveden laatuominaisuuksiin, kuten pinnan veden hiekkapitoisuuteen ja maanpohjaveden syövyttävyyteen, ja on valittava malli, jossa on tukkeutumisenestoon ja häiriönsuojaukseen tarkoitettuja toimintoja; samalla sen on oltava yhteydessä vesilähteen tason seurantaan, jotta voidaan saavuttaa virtaaman ja vedenpinnan kaksoissäätö.

a. Vesilähteen suojelu ja säätely : Raakavesiottojen virtaamien reaaliaikainen seuranta varmistaa, että vedenottotahdilla ei ylitetä vesilähteen ekologista kantavuutta (esimerkiksi maanpohjaveden ottaminen ei saa aiheuttaa liiallista vedenpinnan laskua, ja pintavesien ottaminen on tehtävä valuma-alueen vedenoton luvanmukaisesti) estämällä siten ekologista vahinkoa;

b. Tuotannon ajoituksen perusteet : kertymämuodossa tallentaa vedenottomäärän kokonaismäärän, vertaa sitä seuraavaan puhdistetun veden määrään ja valmiin veden määrään, laskee kunkin vaiheen häviöprosentin ja tarjoaa tietotukea tuotantosuunnitelmien säätämiseen;

c. Häiriövaroituksen käynnistys : Kun virtausnopeus yhtäkkiä kasvaa, tämä saattaa johtua suodattimen vaurioitumisesta, jolloin epäpuhtauksia pääsee sisään, pumpun kuorman poikkeavuudesta, tai taas yhtäkkiä pienenevä virtaus voi johtua vesilähdekanavan tukkeutumisesta tai pumpun toimintahäiriöstä; virtausmittari kytkentää hälytysjärjestelmän, joka käynnistää virheenetsintäprosessin ajallaan.

(2) Menetelmä 2: Tarkka puhdistusaineiden lisääminen parantaakseen käsittelytehokkuutta ja vähentääkseen kustannuksia

Puhdistuskäsittely on juomaveden laatuvaatimusten saavuttamisen keskeinen vaihe, ja siinä käsitellään tärkeitä prosesseja, kuten koagulaatiota ja desinfiointia. Virtausmittari palauttaa tarkan vesimäärätiedon, mikä mahdollistaa kemikaalien lisäyksen dynaamisen sovittamisen, ja se on prosessioptimoinnin keskeinen tukipilari.

2.1 Koagulaatio- ja sedimentaatioprosessin soveltaminen

Sedimentaatiokaivannon sisääntuloputkeen asennettu virtausmittari lähettää reaaliaikaista virtausdataa koagulantin annostelujärjestelmälle. Järjestelmä säätää koagulantin annosta automaattisesti kaavan "virtaama x kohdesyvyys" mukaisesti. Kun raakaveden virtaus kasvaa, järjestelmä lisää annosta varmistaakseen, että hienojakoiset suspendoidut aineet agglomeroituvat täysin flokkiksi. Kun virtaus vähenee, annosta vastaavasti vähennetään estämällä mahdolliset vesilaadun riskit koagulantin jäännösten vuoksi.

Samanaikaisesti seuraamalla sedimentaatiokaivannon lähtevän virran nopeutta voidaan määrittää, poistetaanko liette ajoissa. Kun lähtevän virran nopeus jatkuvaan laskee, se osoittaa, että pohjalle on kertynyt liikaa lietettä, mikä johtaa virtausalueen pienenemiseen ja käynnistää automaattisen lietteen poistoprosessin sedimentaation tehokkuuden varmistamiseksi.

2.2 Desinfiointiprosessin soveltaminen

Desinfiointireaktorin vesitöihin on asennettu tarkat virtaamamittarit, jotka tarjoavat tarkan tiedon kloorin ja klooridioksidin kaltaisten desinfioinneille lisättävien aineiden annostelusta. Virtaamamittarit antavat reaaliaikaista palautetta vesimäärän muutoksista, ja annostuspumppu säätää automaattisesti annosta, mikä takaa bakteerien ja virusten kaltaisten mikro-organismien tuhoamisen samalla kun terminaaliveden jäännösklooripitoisuus pidetään määrätyssä rajassa, estäen näin desinfiointi-byproduktien liiallista muodostumista.

(3) Menetelmä 3: Suodatusjärjestelmän tilan seuranta veden puhtauden varmistamiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi

3.1 Soveltamistilanteet

Hiekkasuodattimien ja aktiivihiilesuodattimien kaltaisten keskeisten suodatinosien syöttö- ja poistoputkiin on asennettu virtaamamittareita, joilla seurataan tärkeitä olosuhteita, kuten suodatinkerroksen tukkeutumista ja takaisinpesun tehoa.

3.2 Tukiperiaate ja vaikutus

a. Tarkka tukkeutumisvaroitus : Vertaamalla sisään- ja ulostuloveden virtausnopeuksia voidaan määrittää suodatinkerroksen saasteen taso. Jos suodatinkerros sitoo liikaa suspendoituneita aineita ja aiheuttaa tukkeutumisen, voidaan käynnistää takaisinpesuprosessi ajallisesti estämään suodatuksen tehon laskun aiheuttama vesivirran liiallinen sameus.

b. Takaisinpesun parametrien optimointi : Takaisinpesun aikana virtausmittari seuraa pesuvirtauksen määrää reaaliajassa ja säätää sen kohtuulliselle tasolle, estäen liiallisen virran tuhoavan suodatinrakenteen ja riittämättömän virran aiheuttamasta epätäydellisestä pesusta.

c. Häviöiden laskennan tarkentaminen : kirjataan suodatinyksikön sisään ja ulos kulkevan veden kokonaismäärä, lasketaan suodatusprosessin aikana tapahtuva vesihäviö, tarjotaan tietopohja prosessiparametrien säätöön sekä parannetaan koko prosessin tehokkuutta.

(4) Menetelmä 4: Veden tason tasapainotus vesivarastossa huippukulutuksen vaihteluiden sovittamiseksi

4.1 Käyttöskenaariot

Virtausmittarit on asennettu vesivarastojen, kuten puhdistettujen vesien säiliöiden ja korokepatterien, syöttö- ja poistoputkiin mahdollistaakseen kahdenvälisen valvonnan tulovirroista ja lähtevistä virroista. Koska vesivarasto toimii keskeisenä välinä jatkuvan puhdistuksen ja epäsäännöllisen vedenkäytön välillä, siihen tarvitaan dynaaminen virtauksen ohjaus tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseksi, jotta vältetään vesipuutteet huippukulutuksen aikana ja ylivuodot hiljaisina aikoina. Virtausmittarit ovat tämän prosessin keskeinen tiedonkeruuyksikkö.

4.2 Tukiperiaate ja vaikutus

a. Dynaaminen veden tason ohjaus : Virtausmittari kerää sisään- ja ulostulovirtauksen tiedot reaaliajassa ja siirtää ne PLC-ohjausjärjestelmään, muodostaen "virtaus-vesitaso" -linkitetyn suljetun silmukan. Aamulla ja illalla, kun vesikulutus on huipussaan, ulostulovirtaus kasvaa nopeasti, mikä aiheuttaa varastoituneen veden tason laskun. Järjestelmä lisää automaattisesti vedenottamisen ja puhdistuksen kapasiteettia virtauseron perusteella, kiihdyttäen veden täydentämistä. Matalan kuormituksen aikoina, kuten yöaikana, ulostulovirtaus vähenee, ja järjestelmä vähentää samanaikaisesti sisäänvirtausta, pitäen vesitason vakiona turvallisella alueella 30–80 % säiliön kapasiteetista. Tämä poistaa vesihuollon katkeamisen riskin ja estää veden hukkaantumisen ylivuodon vuoksi.

b. Vedenkäyttömallien analyysi : Virtausmittarit tallentavat päivittäisen ja viikoittaisen veden varastointikiertoaineiston. Tietojen analysointityökaluja käytetään vesikulutuksen vaihtelujen tunnistamiseen. Tämä tarjoaa perustan joustavien tuotantokapasiteettisuunnitelmien kehittämiselle puhdistusprosessiin, parantaen puhdistustehokkuutta, vähentäen laitteiston tyhjäkäyntienergiankulutusta ja parantaen järjestelmän toimintataloutta.

c. Tarkka havaita mahdolliset vuodot : Vertaamalla teoreettista tulo- ja lähtövirtausten eroa todellisiin vedenpinnan vaihteluihin luodaan vuotovaroitusmalli. Kun tulovirtaus ylittää jatkuvasti lähtövirtauksen, mutta vedenpinta ei nouse merkittävästi, järjestelmä käynnistää välittömästi ääni- ja valohälytyksen, ohjaten käyttöhenkilöstöä tutkimaan vesisäiliöiden halkeamia, vuotavia putkiliitoksia tai venttiilien vikoja, mikä lopulta minimoituu verkoston vuotamista.

4.3 Virtaustiedon mittaamisen tarpeellisuus ja virtausmittarin käyttö

Vesivarastoinnin keskeinen ristiriita on tarjonnan ja kysynnän epäjohdonmukaisuus. Virtausmittaus on avainasemassa tämän konfliktin ratkaisemisessa: ilman reaaliaikaista tietoa virtausmittarilta on mahdotonta määrittää tarkasti vedenpinnan vaihtelujen syytä, mikä voi johtaa sokeaan täydennykseen tai toimitushäiriöihin. Käytännössä vesitulovirrassa käytetään korkean tarkkuuden sähkömagneettisia virtausmittareita ja vesilähtövirrassa ultraäänivirtausmittareita. Niiden tiedot koordinoidaan saavuttaakseen tasapainoisen tarjonnan ja kysynnän hallinnan.

4.4 Keskeiset tukevat vaatimukset

a. Virtausmittarin on oltava tiiviissä yhteydessä nesteentason anturiin ja PLC-ohjausjärjestelmään, jotta varmistetaan virtaus- ja vedenkorkeustietojen samanaikainen keruu ja analysointi, ja näin vältetään viiveestä aiheutuva epätarkka säätö;

b. Valittavien mallien on oltava IP68-suojausluokituksia ja ne on tuettava 24 tunnin jatkuvaa käyttöä, sopien kosteisiin ja jatkuvatoimisiin vesivarastointilaitosten ympäristöihin;

c. Perustetaan kerran kuukaudessa virtauskalibrointimekanismi, tarkistetaan tarkkuus standardien virtauslaitteiden avulla ja varmistetaan, että datavirhe pidetään hallinnassa ±1 %:n sisällä.

(5) Menetelmä 5: Putkistoverkon siirtotilanteen diagnostiikka vuotojen ja energiankulutuksen riskien vähentämiseksi

5.1 Käyttöskenaariot

Virtausmittarit asennetaan kaupungin vesihuoltoverkon pääputkiin, keskeisiin sivuhaaroihin ja käyttäjien liittymäkohtiin kerroskoon mukaan muodostaakseen virtausseurantaverkon koko verkostoa varten.

5.2 Tukiperiaate ja vaikutus

a. Vuodon ja tukoksen paikannus : Pääputken virtausmittari seuraa kokonaisvirtausta, jota verrataan alueiden haaramittausten dataan. Tietyssä alueessa esiintyvä yhtäkkinen virtauksen lasku viittaa putken tukkoon. Suuri ero kokonaisvirran ja käyttäjien kulutuksen välillä osoittaa vuotoalueen, mikä tarjoaa perustan tarkalle huoltohuollolle ja vähentää putkiston vuotoprosenttia.

b. Paineen ja virran yhteisoptimointi virtausmittausdata on linkitetty putkistoverkon paineseurantaan, jotta lisäpumpun nopeutta voidaan säätää dynaamisesti virtauksen tarpeen mukaan. Huippukulutuksen aikana nopeutta lisätään lisätäksesi virtausta ja ylläpitääksesi vakaita painetasoja; taantumisaikoina nopeutta lasketaan saavuttaaksesi energiansäästön ja vähentääksesi energiakustannuksia.

c. Päätepistemittaus ja jäljitettävyys kotitalousvirtausmittarit tallentavat tarkasti käyttäjän vedenkulutuksen, mikä tarjoaa virallisen perustan vesimaksujen laskennalle. Samalla seuranta anomaliavirtauksista käyttöpäässä mahdollistaa pienten vuotojen tunnistamisen kotitalouden putkistossa ja suojaa käyttäjien vesioikeuksia.

5.3 Virtaustiedon mittaamisen tarpeellisuus ja virtausmittarin käyttö

Tämän vaiheen virtausnopeus on putkistoverkon toiminnan 'ilmapuntari'. Virtausmittarit asennetaan kerroksittain pääputkeen, keskeisiin haaroihin ja kotitalouksien päätepisteisiin.

a. Putkistoverkon tilan seuranta : Pääputken virtaushyttä seuraa kokonaisvirtausta, ja alueiden haarojen virtaushyttöjen tietojen yhdistämisen avulla analysoidaan virtausjakauma ja määritetään, onko putkistossa tukos tai vuoto;

b. Paineen ja virran yhteistoiminnallinen säätö : Virtaushytön tiedot yhdistetään verkon lisäpumppuun, jotta pumppunopeus voidaan säätää virtausvaatimusten mukaan. Esimerkiksi huippukulutusaikoina nopeutta lisätään lisäämällä virtausta, ylläpitämällä vakava painetta ja vähentämällä energiankulutusta.

c. Päätepistemittaus ja jäljitettävyys : Kotitalousvirtaushytöt tallentavat käyttäjien vedenkulutuksen ja tarjoavat perustan vesimaksujen laskentaa varten. Samalla käyttäjäpään epänormaalin virran (esimerkiksi kauan tyhjillään olevassa tilassa jatkuva pieni virtaus) kautta voidaan päätellä mahdolliset pienten vuodot kotitalouden putkistossa.

2. Viisi keskeistä tapaa, joilla virtaushytöt auttavat jäteveden käsittelyssä

Jäteveden käsittelyssä ydinajatuksena on "ympäristöystävällinen päästö ja resurssien kierrätys". Virtausmittari kattaa koko prosessin keruusta, esikäsittelystä, keskeisestä käsittelystä lopputulokseen asti ja parantaa käsittelyn tehokkuutta ja sääntöjenmukaisuutta viidellä avaintavalla.

(1) Menetelmä 6: Säädä kerättävän jäteveden kokonaismäärää välttääksesi vaikutukset käsittelyjärjestelmään

1.1 Käyttökohteet

Virtausmittarit asennetaan jätevesiverkon liitäntäpisteisiin, teollisuuden jäteveden keräyspisteisiin sekä nostoasemien sisään- ja ulostuloihin jokaisessa alueessa saavuttaaksesi täydellisen valvonnan jäteveden keruuprosessista.

1.2 Tukiperiaate ja vaikutus

a. Teollisten saastelähteiden hallinta : Teollisen jäteveden keräyspisteessä olevat virtaamamittarit on yhdistetty verkkoyhteyspohjaiseen vedenlaadun seurantalaitteistoon, kuten COD- ja ammoniikki-typpiseurantaan, jotta saasteiden kokonaispäästömäärä (konsentraatio × virtausnopeus) voidaan laskea reaaliaikaisesti. Kun keräyspiste ylittää keräysstandardin, sulkuvana laukeaa estämään korkeakonsentraation jäteveden vaikutukset puhdistamon biokemialliseen järjestelmään.

b. Kapasiteetinsuunnittelun perusta : Seurataan eri alueilta tulevaa jäteveden tuloa, mukaan lukien asuin-, kauppa- ja teollisuusalueet, ja kootaan alueellista jätevedentuotantoa kertymällä, jotta voidaan tarjota tarkkaa tietoa puhdistamon laajennuksen, uudelleenrakentamisen ja prosessimuutosten tueksi;

c. Pumpattamon toiminnan optimointi : Parantamalla vesivirran seurantaa pumpun sisään- ja ulostuloissa määritetään pumppuryhmän käyttökuorma, ja varapumppu käynnistyy automaattisesti huippukulutusaikoina ylikuormitusten välttämiseksi; kun virtaus laskee äkillisesti, se viittaa putkiverkon tukkeutumiseen, jolloin uimahautajaiset järjestetään ajallaan estämään jäteveden takaisinvuoto.

1.3 Virranmittauksen tarpeellisuus ja virtausmittarin käyttö

Tässä vaiheessa virtausnopeus on jäteveden käsittelylaitoksen kapasiteettisuunnittelun ja saastelähteiden hallinnan keskeinen perusta. Virtausmittarit asennetaan alueiden liitäntäpäihin, teollisen jäteveden keräyspäihin sekä nostopumpun sisäänottoihin ja ulostuloihin.

a. Se on Kapasiteetin sovittaminen suunnitteluun : Seurataan asuinkiinteistöjen, kaupallisten ja teollisten jätevesien tuloa kussakin alueessa, lasketaan kumulatiivisesti alueellinen jätevesituotanto ja tarjotaan tietoja käsittelylaitoksen laajentamiseen ja prosessimuutoksiin;

- B. - Mitä? Teollisten saastelähteiden hallinta : Teollisen jäteveden sisääntulovirtausmittarit yhdistettynä online-vesilaatun seurantaan, jossa mitataan COD:aa ja ammoniakkipitoisuutta, hallitsevat yrityksen jäteveden päästömääriä ja -konsentraatioita. Jos raja-arvot ylittyvät, sulkuventtiili laukeaa, mikä estää vaikutukset käsittelyjärjestelmään.

c. Se on Pumppaaseman käytön optimointi : valvotaan veden virtausta pumppaaseman sisään- ja uloskäynnillä, määritetään pumppuryhmän käyttökuorma, käynnistetään varapumppu huippukuorminaikoina ylikuormitusten välttämiseksi; kun virtaus laskee äkillisesti, virtauksen muutosta voidaan käyttää putkiverkon tukkeutumisen havaitsemiseen.

(2) Menetelmä 7: Ohjataan esikäsittelyprosessin parametreja parantaakseen epäpuhtauksien poistotehokkuutta

Jäteveden esikäsittely pyrkii poistamaan suuria epäpuhtauspartikkeleita, sedimenttejä jne. sekä suojelemaan myöhempää ydintekniikkaa. Virtausmittari parantaa ruuvieristys-, hiekansakkaus- ja vesimäärän sekä -laadun säätövaikutuksia säätämällä keskeisiä parametreja.

2.1 Ruuvin ja hiekkakaivon sovellus

Virtausmittari on asennettu ruudun vesituloon. Kun virtausnopeus laskee yli 20 %, tämä osoittaa, että ruudun jäämät ovat tukossa, mikä käynnistää automaattisen jäämien puhdistuslaitteen tai manuaalisen puhdistusprosessin estääkseen jäteveden ylivuodon; hiekunlaskeutumiskaivon vesitulon virtausmittari säätää vesituloventtiiliä hallitakseen veden virtausnopeuden vakioarvon kaivossa, varmistaen että epäorgaaniset hiukkaset, kuten muta ja hiekka, laskeutuvat täysin, vähentaen seuraavan vaiheen pumppukappaleen kulumista.

2.2 Säätöallassovellus

Virtausmittarit on asennettu säätöaltaan tuloputkeen ja poistoputkeen. Nestekorkeuden ja virtauksen yhdistetyn ohjauksen avulla altaan vedenpinta pysyy vakiona, mikä estää huippuvirtojen vaikuttamisen seuraaviin prosesseihin; tulovirtauksen ja poistovirtauksen kertyneitä arvoja käytetään jäteveden tuotantomallin analysointiin, mikä tarjoaa perustan keskeisen käsittelyprosessin toiminnalle ja aikataulutukselle, varmistaen stabiilin ja jatkuvan käsittelyprosessin.

(3) Menetelmä 8: Biologinen käsittelykuorma on vakaa, jotta saavutetaan saasteiden hajottamiseen vaikuttava vaikutus

Biologinen käsittely on keskeinen vaihe jätevesien saasteiden hajottamisessa. Virtausmittari ylläpitää vakaita olosuhteita mikrobiologiselle kasvulle säätämällä tulovirtausta.

3.1 Käyttökohdat ja periaatteet

Biojärven sisäänmenoputkeen on asennettu virtausmittari, jolla säädellään tarkasti sisäänmenovirtausta ja varmistetaan vakaa hydraulinen pidätysaika, jolloin mikro-organismit saavat riittävästi aikaa ottaa vastaan ja hajottaa saasteita, kuten COD:ta ja ammoniakkityppiä. Kun virtauksen vaihtelut ylittävät määritetyn arvon, säätöaltaan ulostuloventtiili kytketään toimimaan puskurina estämään iskukuormitukset, jotka voivat aiheuttaa massan mikrobihukon ja varmistamaan käsittelyn tehokkuuden.

3.2 Saavutettavuus

Saastepitoisuuden poistoprosentti voidaan laskea tarkasti sisään- ja ulostuloveden virtaustietojen ja saastepitoisuuksien perusteella, mikä tarjoaa perustan parametrien, kuten ilmanvirtauksen voimakkuuden ja lietteen palautussuhteen, säätämiseksi ja näin ollen biohappikäsittelyn tehokkuuden optimoimiseksi.

(4) Menetelmä 9: Lietteenkäsittelyprosessin ohjaus, jolla saavutetaan lietteen vähentäminen ja vaarattomuus

4.1 Käyttöskenaariot

Virtausmittarit on asennettu jakeenpaksennustankkiin, dehydraatiolaitteen syöttöpäähän ja suodatetun nesteen paluuputkeen kattamaan koko prosessin seurannan: jakeen "konsentrointi-dehydraatio-suodatinesteen palautus".

4.2 Tukiperiaate ja vaikutus

a. Parannettu käsittelytehokkuus : Seurataan paksennustankin syöttövirtausta ja säädellään paksennusaikaa varmistaakseen, että jakeen kosteuspitoisuus saavuttaa tavoitetilan; dehydraatiolaitteen syöttöpäässä oleva virtausmittari tarkkaan säätää syöttönopeuden estääkseen kuormituksen aiheuttaman riittämättömän dehydraation tai liian vähäisen syötön aiheuttaman laitteen hyödyttömän käytön;

b. Suodatetun nesteen paluutasapaino : Jakeen dehydraatiosta syntyvä korkeapitoisuinen suodatettu neste on palautettava esikäsittelyvaiheeseen uudelleenkäsittelyyn. Virtausmittari seuraa paluuvirtausta ja säätää sen esikäsittelyjärjestelmän kapasiteetin sisällä, jotta säätöaltaan vedenlaatuun ei synny haitallisia vaikutuksia;

c. Tarkka tuotannon laskenta : Muuntamalla virtausnopeuden ja lietteen pitoisuuden tiedot reaaliajassa rekisteröidään generoituneen lietteen määrä, mikä tarjoaa tietotukea käsittelyvaihtoehtojen, kuten kompostoinnin, polttamisen tai kaatopaikkakäsittelyn, optimointiin ja mahdollistaa vaarattoman lietteen hallinnan.

Toiminto : Poistetaan jälkijäämät saasteista ja kiinto-aineista, jotta veden laatu täyttää kierrätysveden standardit ja jätevesien kierrätysprojektien suunnittelustandardit, ja sitä voidaan käyttää viheralueiden kasteluun, teolliseen jäähdytykseen, kadunpesuun jne.

Tärkeimmät vaatimukset : Kalvojärjestelmän on säädettävä vesivirtausta ja painetta kalvon likaantumisen estämiseksi; aktiivihiiltä on vaihdettava säännöllisesti varmistaakseen adsorptiotehon.

Virtausmittarin käyttö asenna korkean tarkkuuden virtausmittari kalvon moduulin vesituloletkuun ylläpitämään vakiona olevaa vesivirtausta ja välttämään kalvon vaurioitumista virtauksen heilahtelujen vuoksi; kirjaa syvänpuhdistuksen vesituotos, laske kierrätysveden hyödyntämiskerroin ja optimoi kierrätysveden jakelusuunnitelma.

(5) Menetelmä 10: Päästöjen ja kierrätysvirtojen laskenta varmistaaksesi noudattaminen ja resurssien hyödyntäminen

5.1 Käyttöskenaariot

Virtausmittarit on asennettu jätevesiputkistojen valvontapisteisiin, kierrätysveden siirtojohtoon ja käyttöpäähän saadaksesi täydellisen valvonnan ja kirjanpidon päätepisteen tuotokselle.

5.2 Tukiperiaate ja vaikutus

a. Ympäristövaatimusten noudattamisen valvonta : Päästöaukoissa on sähkömagneettiset virtausmittarit ja muu ympäristösertifiointivaatimukset täyttävä laitteisto, jotka rekisteröivät päästövirtauksen reaaliajassa. Tämä tieto yhdistetään verkkoyhteydellä varustettuihin vedenlaadun seurantatietoihin tuottaakseen kokonaispäästöraportin, joka raportoidaan tarkasti ympäristönsuojeluviranomaiselle varmistaakseen, että päästöt noudattavat jätevedenpuhdistamoiden saastepäästöjen vaatimuksia.

b. Tehokas uudelleenkäytettyjen vesien kohdentaminen : Uudelleenkäytettyjen vesien päälinjojen virtausmittarit seuraavat toimitetun veden kokonaismäärää. Yhdistettynä käyttäjäpuolen virtausmittareiden tietoihin viheralueiden kastelusta, teollisesta jäähdytyksestä ja muista sovelluksista veden jakelu optimoidaan, priorisoimalla suurkuluttajat ja parantaen uudelleenkäytettyjen vesien hyödyntämistä.

c. Järjestelmän tehokkuuden laskenta vedenkulutuksen ja poistetun / kierrätetyn veden määrän vertaamalla lasketaan vesihäviö käsittelyprosessin aikana, mikä tarjoaa perustan prosessivedensäästön muutoksille ja kokonaisresurssien käytön tehokkuuden parantamiselle.

5.3 Virtaustiedon mittaamisen tarpeellisuus ja virtausmittarin käyttö

Virtausnopeus tässä yhteydessä on avaindata ympäristötilinpitoon ja resurssien käyttöön. Virtausmittari on asennettu poistoputkeen, kierrätysveden siirtojohtoon ja käyttäjäpäähän.

a. Ympäristövaatimusten noudattamisen valvonta : GTRF50-magneettivirtausmittarit joissa on ympäristösertifiointivaatimukset täyttävät laitteet asennetaan poistopisteisiin rekisteröimään poisto virtauksen reaaliaikaisesti. Tämä yhdistetään verkkoveden laadun seurantatietoihin tuottamaan raportti kokonaispoistomäärästä ja ilmoittamaan siitä ympäristönsuojeluviranomaiselle.

b. Kierrätysveden toimituksen hallinta kierrätysveden pääputken virtausmittari seuraa kokonaistoimitusmäärää, ja jakosuunnitelmaa optimoidaan kunkin käyttäjäpään virtausmittausdatan perusteella;

c. Toiminnan tehokkuuden laskenta : Vertaamalla vesimäärän ottamista ja poistettua/kierrätettyä vettä lasketaan käsittelyprosessin häviöt ja prosessin veden säästövaikutus optimoidaan.

Virtausmittarin sovelluksen keskeiset takauskohdat

Virtausmittareiden tehokas käyttö vesi- ja jätevesijärjestelmissä edellyttää kolmea keskeistä takuuta: tarkkaa valintaa, järjestelmäkytkentää ja säännöllistä huoltoa.

a. Voit valita JUJEA-valmistajan virtausmittarin valintataulukon vesilaadun ominaisuuksien mukaan, kuten GTUL30 ultraäänivirtausmittarin juomavedelle, joka sopii alhaiselle sameudelle, ja GTRF50 magneettivirtausmittarin r jätevedelle, joka soveltuu hyvin häiriöiden torjuntaan ripustettuja aineita vastaan;

b. Tiiviisti yhdistettyä PLC-ohjausjärjestelmään ja vedenlaadun valvontalaitteisiin reaaliaikaisen tiedonjakamisen ja automaattisen ohjauksen saavuttamiseksi;

c. Perustaa säännöllinen kalibrointi- ja kunnossapitomekanismi, jotta varmistetaan pitkäaikainen tarkka ja luotettava virtausmittausdata. Tieteellisen käytännön avulla virtausmittarit voivat hyödyntää täysin neljää keskeistä arvoa: "valvonta, ohjaus, varoitus ja laskenta", ja tarjota vankkaa tukea veden ja jäteveden käsittelyjärjestelmien turvalliselle, tehokkaalle ja säädöstenmukaiselle toiminnalle.